Anniina Ala-Seppälä matkapäiväkirja

03.10.2009
Kymmenen päivän matkamme USAn Kentuckyn Lexingtoniin alkaa tänään. Lentomme lähti Helsinki-Vantaan lentokentältä ajallaan, 14.00.
Minua jännitti, mutta oliko yllätys? Ei. Lensimme ensin Ruotsin, Norjan ja Islannin ylitse, ilmasta käsin tutustuimme myös Grönlannin etelä kärkeen. Tulen tuskin koskaa pääsemään lähemmäs jäävuoria. Se oli aika hieno kokemus! Ilmakin sattui olemaan kirkas ja kaunis.

Lento New Yorkiin kesti kokonaisuudessaan 8h 40min. Ilma oli todella huono; vettä satoi kaatamalla! Tämä sekoitti Kennedyn lentokentän täysin. Todella vauhdikkaan terminaalin- ja lentokoneen vaihdon jälkeen odotimme koneessa kokonaiset puolitoista tuntia, ennen kun saimme lähtöluvan. Lensimme New Yorkista Charlotteen, josta sitten määränpäähämme Lexingtoniin. Perille pääsimme paikallista aikaa klo 23.40, eli matkustimme yhteensä noin 20h. Vielä kun huomasimme, että neljän hengen porukastamme kaikkien muiden paitsi Maken laukut olivat jääneet matkan varrelle, oli päivä täydellinen.

04.10.2009
Heräsin kahdeksalta. Aamiaisen jälkeen kiertelimme vuokraamallamme autolla Lexingtonia tutustuen paikkoihin, idyllinen kaupunki tuntui heti kotoisalta!
Katjan ja Jennin mennessä shoppailemaan heti kauppakeskuksen auetessa, menimme Maken kanssa syömään; kohta olisi ensimmäiset treenit paikallisen uimaseuran kanssa.

Halli on paikallisen yliopiston (University of Kentucky, UK) omistuksessa, ja se näkyi! Kaikkialla oli UKn tunnuksia ja viirejä, halli oli myös mielestäni todella hieno. Valmentaja Ben Davis oli heti altaalle päästyäni vastassa, pidin hänestä heti.

Heidän ryhmällään ei normaalisti ole sunnuntaisin treenejä, joten läheskään kaikki eivät tulleet paikalle. Ryhmähenki oli hyvä ja kaikki ottivat minut ystävällisesti vastaan. Sain heti ns oppaan Kristenistä, jonka kanssa uin treenit samalla radalla. Uimme hieman kevyemmän A2 vauhtisen harjoituksen. Treeni-ilmapiiri oli loistava; vaikka kaikki rupattelivat sarjojen välissä ja tauoilla, kukaan ei kertaakaan myöhästynyt startista tai lintsannut ja kaikki yrittivät parhaansa kykyjensä mukaan. Tutustuin muihinkin tyttöihin paremmin treenien jälkeen, sain heti kättelyssä monta uutta ihanan puheliasta ja iloista kaveria! Illemmalla kävimme vielä syömässä ja heti sen jälkeen aikaisin nukkumaan.

05.10.2009
Päivä alkoi aamutreeneillä klo 05.15, ensin venyttelyä ja lämmittelyä noin viiden minuutin ajan ja sitten uimaan. Uimme 4000jaardia, eli noin 3600m. Aikaeron ansiosta herääminen ei ollut vaikeaa, suomessahan kello olisi jo 11!
Uimme aina 06.45 asti, jonka jälkeen hotellille aamiaiselle ja sieltä ensimmäistä kertaa koululle.
Koulu, jossa olisin tämän viikon, on nimeltään Lexington Catholic High School, yksityinen katolinen "lukio", siellä on noin 850 oppilasta neljällä luokka-asteella.

Koululla minulle annettiin "tukioppilas", entinen uimari Elisabeth eli tutummin Liz, jonka ns varjo olisin koko viikon. Kuljin hänen lukujärjestyksensä mukaan ja tutustuin muihin oppilaisiin. Aivan ihania ihmisiä! Tänään olin mm kirjallisuuden, matematiikan, espanjan ja historian sekä uskonnon tunneilla, osan asioista ymmärtäen ja osan mennessä ohi kovaa ja korkealta. Koulupäivä päättyi 15.10.

Heti koulun jälkeen menin harjoituksiin. Minulle oli päivän aikana kehkeytynyt aivan kauhea päänsärky ja kurkkukipu, joten harjoitukseni jäivät aika vajaiksi. Uin vain 2000jaardia ennen kuin valmentaja komensi minut pois altaasta lepäämään. Toivon, että huomenna olisin jo täysin kunnossa ja voisin harjoitella täydellä teholla!

Liputuspäivä ( 365 vrk)

Autojen rekisterikilvet on helppo muistaa

06.10.2009
Tänään ei ollut aamutreenejä, joten sain nukkua pitempään. Koululla tuli olla 7.55 mennessä, tällöin ovet menisivät lukkoon. Tänään "varjonani" oli Emily johon tutustuin eilen, kun selvisi että vanhempamme tuntevat toisensa!
What a small world, though. Olin siis hänen mukanaan koko päivän. Suosikki aineekseni täällä on ehdottomasti noussut kirjallisuus, se on aika mielenkiintoista ja opettaja on aivan huippu! Koulun
urheilujoukkueiden nimi on Knights.

Treenit olivat kolme tuntia. Ensin tunti kuivatreeniä, jonka jälkeen kaksi tuntia uintia. Kuivalla juoksimme ensin 15 minuuttia, jonka jälkeen teimme keskivartalon -ja käsien harjoitteita kuntopallolla. Se oli yllättävän hauskaa! Tänään uidessa ohjelmassa oli oma-laji-painoitteinen harjoitus.
Jakauduimme rinta-, selkä -ja perhosuinti radoille ja uimme lähinnä niitä. Lisäksi potkimme 600jaardin testin ajalla. Uimahallissa on ihailtavan hyvä ilma, siellä on todella hyvä treenata! Vain yläkerrassa on kuumaa ja hiostavaa, mitä Suomessa on joka hallissa joka puolella. Mielestäni ainoastaan muutama
ns hienompi halli yltää lähellekään samaa tasoa, kuin mikä täällä on.

Illalla heti harjoitusten jälkeen menin takaisin koululle, koululla oli tänään Home Coming-tapahtuma, missä kruunattiin "kuningas" ja "kuningatar", sekä joka luokka asteelta (seniors, juniors, softmores and freshmans) "kuningaspari" ja katsottiin poikien jalkapallo (soccer) peli. Koulumme voitti vierailevan joukkueen!

07.10.2009
Aamutreeneihin herätessä on vielä pimeää ja kuukin mollottaa taivaalla. Aamu alkoi kuitenkin lupaavasti, sillä treeni sujui todella hyvin! Minä ja Make myös puhuimme treenin jälkeen valmentajan kanssa; hän sanoi minun näyttävän uimarilta ja että he olisivat enemmän kuin iloisial, jos saisivat minut harjoittelemaan heidän kanssaan seuraavana vuonna. Kuten maanantainakin, lähdimme heti keskustelun jälkeen hotellille syömään ja sitten koululle.

Lexington Catholicin jokapäiväisiin rutiineihin kuuluvat aamunavaus (jossa joku oppilaista rukee rukouksen ja lippuvalan), sitten oppitunteja noin klo 12 syömään, jonka jälkeen on "flex" eli puolituntinen joko kirjastossa tai liikuntasalissa juttelemassa ja mahdollisesti myös opiskelemassa. Sitten on taas oppitunteja klo 15.05 asti, jolloin suoritetaan päivän päätös keskusradion välityksellä ja rukoillaan.

Koulun säännöt ovat hyvin tiukat; muutaman tytön koulupukuun kuuluva hame oli hieman liian lyhyt, joten kaikken oppilaiden pukeituminen tarkastettiin kahdesti päivässä. Koulupukuun kuuluvat tytöillä beiget housut, shortsit tai hame sekä joku koulun monista t-paidoista hameen sisään laitettuna tai joku monista LCn college paidoista. Pojilla vastaavasti shortsit tai housut ja paita samoilla vaatimuksilla. Sääntöjä on tälle lukuvuodelle löyhennetty siten, että kengät oppilaast saavat valita täysin vapaasti kunhan ne peittävät kaiken nilkkoihin asti (kukaan ei rohkene laittaa korkokenkiä).
Koulussa kaikken elektronisten laitteiden, varsinkin puhelimien, käyttö on ehdottomasti kiellettyä.

Koulussa on erittäin vahva ilmastointi, johon tottuminen vaatii paljon vaatteita ja aikaa. Jo toissapäivänä potemani ja eilen poissa ollut kurkkukipu palasi ja lisäksi olin aivan jäässä koko päivän lounaasta eteenpäin. Lähdin kuitenki aivan normaalisti treeneihin, eihän oloni nyt niin paha ollut etten voisi treenata! Ennen harjoituksia yliopiston kakkosvalmentaja tuli puhumaan kanssani, olin tavannut hänet jo kerran edellisenä päivänä. Hän kertoi toivovansa, että näkee minut täällä Lexingtonissa treenaamassa Wildcatsien kanssa seuraavana vuonna ja että hän itse olisi valitettavasti nyt lähdössä South-Carolinaan kilpailuihin UKn uimareiden kanssa.

Sitten alkoivat harjoitukset; venyttelimme ja sitten uimaan, kuivatreeni olisi heti 2h uinnin jälkeen. Uituani alkuverryttelyn, oloni paheni äkisti ja valmentaja lähetti minut jälleen kotiin sanoen, että huomenna olet sitten kunnossa harjoituksia varten. Päästyämme takaisin hotelliin huomasimme Maken kanssa, että minulle oli noussut kotimatkan aikana kuume. Ei sitten muuta kuin nukkumaan, toivon tosiaan voivani vielä tällä reissulla treenata ja mahdollisesti myös mennä kouluun täysin normaalisti!

08.10.2009
Aamu. Kurkku kipeä, päätä särkee ja kuumetta, siis todella hauskaa :-(

Aamupalan jälkeen minulla oli kaksi huonoa vaihtoehtoa; joko lähteä mukaan Steve ja Cindy Stewartin farmille (jossa asuisin jos tulisin tänne vaihtoon ensi vuonna) tai sitten jäädä hotellille sairastamaan ja olla tapaamatta Stewarteja laisinkaan.

Valitsin farmille menon. Farmille on matkaa keskustasta noin 30min. Perillä lähdimme kiertelemään laitumille, joilla oli Kempin tai Bokon varsoja, jotka Maken, Timon ja Johnin oli katsottava läpi. Laitumet olivat valtavia ja korkeuserot niillä yllättävän suuria!

Pidän hevosista ja olen aina rakastanu varsoja, vaikka ne eivät vielä osaakkaan käyttäytyä ja ovat siis välillä hieman arvaamattomia. Olimme farmilla noin kolme tuntia, jonka jälkeen lähdimme takaisin hotellille.

Iltapäivällä kävimme syömässä, muuten vietin loppupäivän hotellilla lakanoiden välissä kuumeen välillä noustessa ja välillä laskiessa. Näyttää siltä, että kouluun en ainakaan enää pääse.

09.10.2009

Kurkkuni oli vielä aamulla kipeä, mutta kuume oli onneksi poissa. Make meni puhumaan Lexington Catholic High Schoolin rehtorin Mrs Sally Stevensin kanssa mahdollisen vaihtovuoden järjestelyistä. Make sai mukanaansa suuren kasan esitteitä sekä lomakkeet yhteystiedoilleni ja oppimishistorialleni! Tällä hetkellä yksi suurimmista ongelmista "vaihtovuoteni" tiellä näyttäisi olevan ajokortti.

Iltapäivällä kävimme Benin (valmentajan) puheilla, koska hän ei olisi huomenna tavoitettavissa.

Illalla tunsin oloni jo niin paljon paremmaksi, että Emilyn pyytäessä minua mukaansa ostoskeskukseen, lupasin lähteä. Emily esitteli minulle paikkoja ja kävimme muutamassa kaupassa pyörähtämässä, jonka jälkeen menimme syömään; olin syönyt edellisen kerran aamupalalla!

Emily halusi näyttää minulle myös ihan lähellä olevan elokuvateatterin. Päästyämme sinne huomasimme, että The Fame alkaisi aivan pian, joten kysyimme molemmat vanhemmiltamme luvat ja menimme katsomaan vanhan hitin uutta versiota. Elokuva oli todella hyvä!

10.10.2009
Heti aamiaisen jälkeen lähdimme uimahallille. Tarkoituksenani olisi uida hieman, ehkä noin puoli tuntia kevyttä. Hallilla kävi kuitenkin ilmi, että uimaan pääsisi vasta kun uimavalvojat tulisivat paikalle eli n.10:15 (harjoitukset alkoivat 09:30) Eihän siinä mitään, teimme kuivatreenin ja juttelimme mukavia. Uin noin puoli tuntia "easya" ja lähdin sitten pois.

Hotellilta Maken oli tarkoitus viedä minut loppupäiväksi shoppailemaan mutta olinkin niin väsynyt, että nukahdin ja nukuin 3h. Sen jälkeen sitten menimme yhdessä ostoksille ja ostimme mm. farkkuja (jotka ovat paljon, paljon halvempia täällä kuin Suomessa!) ja minulle talvikengät sekä tuliaisia Eveliinalle ja Josefiinalle. Ostoskeskuksessa kävimme myös syömässä ja sieltä lähdimme suoraan illan huutokauppaan. En ole ennen käynyt huutokaupassa, joten kaikki oli minulle uutta. Tapahtumat olivat nopeatempoisia mutta istuttuani salissa noin tunnin veran, opin jo hieman ymmärtämään tapahtumia ympärilläni.

Päästyämme illalla takaisin hotellille olin todella väsynyt mutta nukkumaan ei vielä voinut mennä; piti pakata. Minulla oli paljon tavaraa ja lisäksi meinasin koko ajan nukahtaa, joten minulla meni normaalia pidempään.

11.10.2009
Tänään lähdemme kotia kohti. Lentokentällä minun laukussani oli ylipainoa, joten jouduin siirtämään muutamia painavampia tavaroita Maken laukkuun...hups :)

Lensimme saman reitin kuin menomatkallakin; ensin Charlotteen, sieltä New Yorkiin josta takaisin Suomeen. Molemmat vaihdot olivat tällä kertaa hitaita, joten kerkesimme tehdä vielä viime hetken ostoksia! Matkustimme yhteensä jälleen n.20 tuntia.

Kaiken kaikkiaan matka oli mielestäni ihana ja todella antoisa. Toivon, että pääsen Lexingtoniin ensi vuonna vaihtoon!